Heippa taas jälleen! Viimeinen viikko edessä täällä Japanin puolella. Vaikka ei tuntuu aika pitkältä ajalta nämä 2 kuukautta, kuitenkin aika nopeasti aika täällä on mennyt. Se on hienoa minusta, että alani on helppo tehdä vaikka ei paljon osaa puhua kieltä. Hieman kun selittää tai näyttää niin tietää mitä pitää tehdä. 

Hieman haluaisin jatkaa lounaisvuoroista ja iltavuoroista.

Yleensä lounasvuorolla on kolme kokkia (Minut laskettuna) Ja 2-3 tarjoiliaa päivästä riippuen. Ja iltavuorona on yleensä vain 3 kokkia ja yksi tarjoilia. Lounaalla käy jos oikein ymmärrän mitä he aina sanovat päivän päätteeksi noin 100henkilöä. Ja iltavuoroisin vain ehkä 30 isoina ryhminä. Lounas suljetaan noin 15:30 aina ja syömme silloin.

 Olemme aina syöneet yhdessä vuoron jälkeen ja kun olen tehnyt muutamia tuplavuoroja launtaisin. Pidämme tunnin päivä unet 16-17 ja aloitamme taas työt viideltä. Tämä tuntui aluksi hieman oudolta, mutta pakko sanoa, että työt jatkuivat torkkujen jälkeen paremmin.

Veitsestäni hieman ja kämpästäni, että jotenkin tuntee itsensä paremmaksi kokiksi kun omistaa paremman laatuisen veitsen. Veitseni ja teroituskivet maksoivat yhteensä noin 25000 yeniä. Noin 240 euroa. Kämppäni on noin 10 minuutin kävely matkan päässä töistä ja kyllä sinne pääsee nopeammin metrolla, mutta turhaa maksaa 180 yeniä (1,80euroa) suuntaan. Helpompi ja terveellisempää kävellä. Kämppäni on melko pieni, hieman isompi mitä minun huoneeni Suomessa. En ole itse paljon tehnyt ruokaa kotona, kun keittiö on pieni ja miksi tehdä itse tuttua ruokaa kun voi kokea uutta ruokaa jos käy ulkona syömässä, ehkä hieman kalliiksi tulee, mutta tätä ei voi kokea suomessa.

Nämä viimeiset viikot ovat ollut aika rankkoja, kun ajatukset ovat pyörittäneet minut hulluksi. Hieman on tullut kotia ikävä, mutta samalla en haluaisi lähteä takaisin. Tulevaisuudessa toivottavasti pääsen tulemaan takaisin ja ehkä jopa pidemmäksi ajaksi, mutta tämä taas venyy kun asevelvollisuus odottaa minua kotona. Ja tästäkin syystä tulo pidemmäksi ajaksi venyy ehkä 2018 jälkeen. Pitää vaan tsempata ja katsoa mitä tulevaisuudessa minulle aukeaa.

Pahoittelen taas, että en kirjoittele tänne paljoa, mutta koitan parhaani kirjoitella tänne mitä on tultu tehtyä "työhön liittyen" tottakai, koska kuitenkin tämä on osa minun oppimistani täällä ulkoimailla. Ja olen ollut aika väsynyt, kun olen painanut duunia joka päivä ja launtaisin tuplavuoroja, joiden jälkeen olen todella väsymyt ja ei löydy voimaa kirjoitella.

Tällä viikolla on tultu tehtyä paljon oppimiseen littyen kuten aito japanilaisen veitsen osto ja olen alkanut tekemään lounas vuoroja.

Aloitan lounasvuoroista, eli tähän menneessä olin tehnyt iltavuoroja missä meno on aivan erillaista lounaisvuoroihin verattuna. Täällä soi poppi ravintolassa ja ravintola täyttyy nopeammin ja asiakkaat jopa jonottavat, että pääsevät syömään. Lounaalla menee hampurilais pihvejä, lounas salaatti setti ja päivän valitut paneroidut lihat ja currya.

Kävin ostamassa maanantaina ostamassa aidon japanilasein veitsen (kuvia alhaalla)

Perjantaina kävimme tekemässä vähän sashimia Masamoto-sanin kanssa. Hän on todella kokenut kokki ja on ollut töissä korkea laatuisissa hotelliravintoloissa ympäri Osakaa. Ja pääsimme syömään sitä illaliseksi sake clubissa, jossa tottakai pääsin maistelemaan hieman sakea. Ei kovin kummalista ollukkaan. Maistui ihan viiniltä, mutta ehkä hieman vahvempaa. Juoma kulttuuri on hieman kummalista täällä idässä. Aloitellaan aikaisemmin ja suunistetaan takaisin kotiin noin klo 22.00.

Kiitoksesta annetut ohjeet veitsi ostoksiin

Täältä niitä korkea laatuisia veitsiä kyllä löytyy

Lopulta mihin päätyin

Taas syntymäpäiviä vietetiin meidän ravintolassa

Henkilökunnan lounas lounas vuoron jälkeen

Sashimi "vene"

Hei taas. Olin kipeä noin viikon ja en usko, että olisi sopivaa kirjoitella blogiin minun sairuksistani, mutta olen taas terve ja elämä & työnteko jatkuu!

Tässä blogissa haluaisin kertoa mitä eroja on japanilaisessa ravintolassa verrattuna suomalaiseen ravintolaan. Ja mitä samanlaisuuksia niissä on. Kiitos ravintola missä työskentelen on ravintola jossa on paljon länsimaalaista ruokaa. Heillä on jopa sunnuntai ruisjauhoa, kuivattuja muistokoita ja puolukoita. Ja kaikista oudoin oli että löysin poronlihaa pakkasesta, joka oli suomesta.

Täällä ravintola kulttuuri on todella rento mielestäni. Monessa ravintolassa saa tupakoida sisällä ja meteliä saa pitää, varsinkin jos illan varrella on otettu hieman. Ja yleensä keittiöt eivät ole suljettu vaan kaikki asiakkaat näkevät mitä siellä on meneillään, joko ikkuna tai keittiö on tiskin takana. Itse en tykkää olla aivan asiakkaan edessä, koska se tuo hieman painetta.

Minä olen ollut tähän menessä vain iltavuoroissa ja Marraskuun alussa vaihdan lounaisvuoroihin, joten en tiedä mitä sillä vuorolla toimitaan.

Mitä olen oppinut tähän mennessä?

Arvelinkin että pääsen pilkkomaan paljon ja se on totta. Päivä alkaa siitä, että ensiksi pesen siivousliinat ja leikkuulaudat mitä he olivat käyttäneet lounasaikana. Sitten pilkon melkein aina noin 4 sipuli todella pieneksi kuutioksi. Sitten kuorin porkkanan ja teen porkkana raastetta veitsellä. Suomessa tähän oltaisiin käytetty konetta, mutta ainakin Kiitos-ravintolassa he tekevät tämän veitsellä. Ja siitä pitää tulla todella ohutta. Porkkana on ehkä hankalin vaihe päivästä, koska se kestää kauan ja käsi väsyy todella helposti. Olen oikea kätinen, joten veitsi liikkuu kokoajan ja vasen käsi ohjaa, mutta vasenkäsi liikkuu todella vähän tai muuten tulee liian iso pala ja ei kelpaa.

Ja totta kai olen oppinut paljon kieltä. Vaikka opiskelin hieman jo suomesssa ja se on auttanut paljon. Mutta täällä Japanissa sitä kyllä kuulee paljon ja oppii lausumaan ja tuntemaan uusia sanoja.

Mitä olen opettanut heille?

Olen opettanut heille miten kaadetaan kaljaa kunnolla, heillä on tapa kaataa kaljaa suoraan lasin pohjaan ja lusikoida vaahtoa kulhoon, mutta näytin heille että kannattaa käyttää lasin reunaa aluksi ja lopuksi "suoristaa lasi", jotta saa pienen vaahto kerroksen. Ja heidän englannin kieli ei ole mikään maailman parhain ja joutuvat välillä käyttämään kääntäjä sovellusta Ipadilla, mutta välillä tämä tuo hauskoja kohtia päivässä. Kuten he eivät tienneet mikä on vakuumikone englanniksi, niin he selittivät, että se on "No air machine". Ja nauroin hieman ja kerroit, että se on vacuum.

Vihersalaatti sienillä

Sashimi haukea

Fritti kanaa (Asiakkaiten lempi sormiruoka)

Minun illalinen!

Kaali salaatti

Suomi pihvi

Kuva ravintolasta etuovelta

Istuma paikkoja keittiön edessä

Pöydät löytyvät ravintolan takaa

Asiakas juhli hänen syntymäpäivää

Ensimmäinen onnistunut jälkiruoka annos

Ensimmäinen viikko Osakassa!

Tätä matkaa olin jo suunitellut viime keväästä saakka ja se kyllää tuntuu oudolta, etttä se oikeasti toteutui. Muistan vielä kun kävin turun yliopistossa kielikursseila ja ajattelin itsekseni, että teenkö tätä aivan turhaan? Noh, näin voin sanoa että ois pitäny lukea enemmän.
 Pakko myöntä että tämä on melko huono ensiblogiksi. Koitan jatkossa muistaa enemmän mitä tein viikolla ja ottaa enemmän kuvia. Ehkä en ole ihan kotiutunut tänne Japaniin. Ajattelin julkaista näitä joka viikko. Paljon tapahtui ensimmäisellä viikolla jota en muista. Koitan keskittyä enemmän kirjoittamaan Kiitos-ravintolasta, koska se on tärkein asia koko matkasta.

Jos pitäis kommentoida matkasta jo, niin voin sanoa rehellisesti, että täällä on ollut todella kivaa. Ihmiset ovat todella mukavia ja englannin kielleläkin jo selviää melko hyvin, tottakai koitan aina puhua japaniksi silloin kun pystyn. Esim. Kiitos, näkemiin ja mielestäni kaikista tärkein..Ruuasta kiittäminen.


Maanantai 3.10 saappusin Helsinki-Vantaan lentokentälle noin klo 15 ja nousu lentokoneeseen oli klo 16.45. Siinä ajassa hyvin tutustuin muihin suomalaisiin ketkä olivat menossa hanako verkoston kautta Osakaan. Lento kesti noin 10 tuntia ja meni ihan rennosti. Istuin keskirivissä ja tämä oli minun ensimmäinen kerta näin isossa lentokoneessa. Olen ennenkin lentänyt, mutta yleensä pienemissä koneissa ja en näin pitkälle. Minun vieressäni oli istui suomalaisia, joten matka seura oli ihan mukava. Lennon huonoin puoli oli että en saanut nukuttua kuin tunnin, koska jännitti hieman ja lentokoneen melu oli liian häiritsevä.

Tiistai 4.10 Saavuimme Kansain kansainväliselle lentoasemalle (KIX) noin klo 8 aamulla ja pääsimme tullistä läpi klo 9., Etsuko tuli meitä vastaan lentoasemalla. Lähdimme siitä sitten heidän pakettitaksilla kohti hanako verkoston toimistoa Osakassa. Matka sinne oli pitkä, vaikka ajoimme moottoritiellä.

Orientaatio oli pikainen ja lähdimme siitä sitten syömään. Söimme Roberts nimisessä ravintolassa ja ruoka oli aivan mahtavaa. En osaa käyttää syömä puikkoja ihan kunnolla vielä, mutta harjoittelu tekee mestarin. Ruokailun jälkeen lähdimme katsomaan asuntoa. Asunto on sopivan kokoinen näin yhdelle hengelle ja parvekekin löytyy. Kävimme vielä kerran Etsukon kanssa ulkona katsomassa mistä voisimme ostaa ruokaa ja muita tarvikkeita. Ja vietin loppu päivän asunnossa purkaamassa laukkujani.

Keskiviikko 5.10 Oli ennustettu että kesviikkona on taifuuni ja päätimme nopeasti mennä katsomaan ravintolaa jossa olen seuraavat kuukaudet työssäoppimassa. Lähdimme kämpältä noin klo 9 aamulla.
 Ensi vaikutelma ravintolasta oli mahtava, se oli pieni, mutta tuntui kodikkaalta. Henkilökunta näytti ja vaikutti mukavalta myös. Juuri päästyä ravintolasta ulos alkoi hieman satamaan. Ja ravintolasta on noin 15 minuutin matka takaisin asuntoon. Kävimme matkan varrella ostamaan sateen varjot. Loppu päivän minä jäin asuntoon nukkumaan, koska olin todella väsynyt.

Torstai 6.10 Oli minun ensimmäinen päivä Kiitos ravintolassa ja olin aivan pihalla miten keittiössä kuului toimia. Jotenkin heidän tapansa on kummalinen verratuna suomalaiseen ravintolaan, ehkä en ole vaan nähnyt tarpeaksi vielä, mutta tämä on ensivaikutelma. Ja keittiössä on todella kuuma. En tiedä miksi, näkö pimeni yhdessä vaiheessa ja tuli huono olo. En tiedä oliko kyseessä kuumus vai hermostuttiko minua niin paljon, mutta he antoivat minun istua hetkeksi, syödä jotain ja juoda. Ja olo parani hieman. Kymmeneltä pääsin lähtemään kotia kohti ja voin sanoa, että en ole koskaan kokenut näin pitkää kävely matkaa.